Jämälankaprojekti nro1

Joulun jälkeen tein inventaariota keskuvarastollani, ja kauhukseni huomasin, kuinka paljon jämälankoja on kertynyt. Vähän niin kuin kuitteja kukkoroon tai klemmareita penaaliin. Pahinta on löytää omista kätköistä useampia saman värisiä lankakeriä. Uusi kerä on ostettu, kun ei muista, että kaapin perällä on edelliset odottamassa. Nyt olen sitten vannonut, että uusia en osta ennen kuin vanhat on käytetty. Niinpä aloitin jämälankaprojektin. Tässä siitä ensimmäinen näyte; isännälle raitasukat.  

Takaisin ruotuun!

Mitä? Viimeisestä postauksesta jo useampi kuukausi? Hiljaiseloa on siis ollut blogin puolella, mutta ei allekirjoittaneella. Remppaa on tehty siihen malliin, että pelkäsin jo vasaran pysyvän paremmin kädessä kuin neulepuikkojen. Erittäin hälyyttävää siis! Siispä täytyy tähän ens alkuun esitellä alkukesän tuotos: NEULEPAITA.

Malli on lehdestä Suuri käsityö 5-6/2013. Keltainen ei ole koskaan ollut suosikkivärini, mutta siinä alkukesän kylmyydessä tuli sitten valittua aurinkoinen väri. Eikä se oikeastaan hullumpi ole, pinttyneet tavat on välillä hyvä rikkoa. Paita valmistui nopeasti; malli oli helppo ja lanka paksu.

Olen tässä remontin edetessä oppinut vasaran anatomian lisäksi sen, että kiireellä ei kannata asioita tehdä. Kauhukseni olen huomannut olevani kauhean malttamaton; kaikki pitäisi saada äkkiä valmiiksi. Hassua sinäänsä, sillä käsityöihmisenä luulisi minun olevan kuin viilipytty.. Kiitos siis mummuni karjalaisuuden, mie on ain vähän hättäine.

Kummitytölle

Tyylilleni uskollisena ostin yhdelle kurssille "vähän reilusti" Novitan Miami-lankaa. Tähän lapsen mekkoon sain kulumaan ylimääräiset Miamit. Kätevää! Malli on Novitan kesä 2012 lehdestä.

-20 astetta vaan eipä palele!

Näin on kun laittaa tämä lapaset kätösiin. Neulotut ja huovutetut lapaset ovat tämän alkuvuoden ehdoton valinta, koska mikään ei ole niin ärsyttävää kuin paleleminen. Mutta onneksi on lampaat!

Hei hoi hauki!

Uuden vuoden kunniaksi sain jälleen yhden keskeneräisen työn valmiiksi. Hyvä minä! Tämän kalanruotohuivin aloitin syksyllä näyttääkseni opiskelijoille kyseisen tekniikan. Keskeneräisiä töitä löytyy- kerhon puheenjohtajana voisin tehdä uuden vuoden lupauksen siitä, että työt tehdään valmiiksi ajallaan, mutta minkäs sitä ihminen luonteelleen voi. Uusimmassa Kotivinkissä (nro 23/2013) on Roope Lipastin juttu uudenvuodenlupauksista tai -toiveista. Siinä on minusta sanottu hienosti se, mitä aina opiskelijoilleni yritän sanoa, mutta en tietenkään sitä itse muista toteuttaa. "En aio toivoa, että olisit parempi ihminen. Ihminen on sitä mitä on.Sitä paitsi toive tulla paremmaksi pitää sisällään ajatuksen, ettei tällä hetkellä ole kyllin hyvä ja riittävä.-- Ole siis oma itsesi." Eli, aion siis tulevanakin vuonna aloittaa ainakin 20 uutta työtä ja lopettaa ne edelliset 15, koska olen silloin vain oma itseni.

Jos itse haluat tehdä kyseisen huivin allekirjoittanutta nopeammin, löydät ohjeen Novitan joululehdestä (2013). Lankana on käytetty Novitan Usvaa ja puikot oli numeroa 15.